Hyvät toverit!
Olemme kokoontuneet tänään tänne punaisten muistomerkille kunnioittamaan sodassa vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneitä.
Suomen sisällissodasta on jo yli 100 vuotta aikaa, mutta sen tapahtumia ja uhreja ei ole syytä unohtaa. Suomi oli silloin niin kahtiajakautunut ja sodan taistelut ja terroriteot olivat niin raakoja, että toivottavasti emme joudu kokemaan vastaavia aikoja enää ikinä.
Varsinaisissa taistelutoimissa kaatui yli 5000 punakaartilaista. Valkoisten käsissä kuoli yli 7000 punaista teloitettuna ja yli 11000 vankileirillä. Suuri osa punaisista vangittiin ja teloitettiin vasta sotatoimien päätyttyä, vaikka he olivat jo antautuneet valkoisille. Sisällissota vaati yhteensä noin 38000 uhria, joista noin 75 % oli punaisia.
Rakas isänmaamme oli jakautunut omistavaan ja ei omistavaan väestöön, työnantajiin ja työntekijöihin, sivistyneistöön ja rahvaaseen kansaan, sekä yläluokkaan ja alaluokkaan. Suomalainen työväenliike oli voima, joka sai maa- ja teollisuustyöväen yhdistymään ja omanarvontunnon nousemaan, sekä vaatimaan kaikille kansalaisille oikeuksia, muun muassa politiikassa. Työväenluokan vaatimuksia ei hyväksytty rauhanomaisesti, josta seurasi sisäinen taistelu vallasta, mikä vaati edellä mainitut uhrit.
Työväestö ammattiyhdistysliikkeen johtamana on joutunut taistelemaan omista oikeuksistaan monesti näiden tapahtumien jälkeenkin. Nämä taistelut ovat olleet työtaisteluita, eli käytännössä lakkoja. Saamme kiittää edellisten sukupolviemme ay-aktiiveja, että työläisten oikeudet ovat näin vahvassa asemassa kuin ovat tänä päivänä. Työtä riittää silti edelleen.
Petteri Orpo koittaa rakentaa juuri paraikaa Suomeen kaikkein oikeistolaisinta hallitusta sotien jälkeen. Jos Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja Ruotsalainen kansanpuolue pääsevät yhdessä Kokoomuksen kanssa sopuun hallitusohjelmasta, se ei tiedä työläisille helppoja aikoja. Sipilän hallituskauden loppumisesta ei ole kuin 4 vuotta aikaa. Silloin saatiin kokea muun muassa surullisen kuuluisa kiky-sopimus ja muut heikennykset duunareille. Eikö se jo riittänyt?
Orpon johtama Kokoomus on puheissaan pitänyt tiukasti kiinni valtiovarainministeriön 6 miljardin sopeutusesityksestä. Mitään toimenpiteitä ei ole alustavasti torpattu, mutta veikkaan, että toimenpiteet ovat pääsääntöisesti leikkauksia, joista kärsivät eniten pienituloiset kansalaiset. Ansiosidonnainen työttömyysturva on ollut niin vahvasti eri keskusteluissa esillä, että se saattaa olla ensimmäinen leikkauskohde. Tämä on oikeiston mielestä kannustinloukku ja estää ihmisten työllistymisen. Tosiasiassa eivät työntekijät työttömyyskorvausten varassa turhaan roiku. Korvaus on sitä varten, että on jonkunlainen toimeentulo, kun etsii uutta työtä. Aina se työ ei vain löydy kovin nopeasti.
Orpo on sanonut, että koulutus on ”erityissuojeluksessa”, mutta mitä sekin tarkoittaa? VM:n ehdotuksista löytyy esimerkiksi, että 40 % kolmevuotisista ammatillisista perustutkinnoista lyhennetään kaksivuotisiksi. Teollisuusliitto tyrmää ajatuksen totaalisesti. Koulutuspäällikkö Hannu Siltalan mukaan tämä olisi historian pyörän pyörittämistä viisikymmentä vuotta taaksepäin. Ministeriöiden tulkinnat asiaan ovat hämmästyttävän kaukana toisistaan. Opetusministeriö sanoo, että Suomi tarvitsee yhä enemmän korkeasti koulutettua ja osaavaa porukkaa, kun taas VM haluaa esityksellään kevytkoulutettua duunariporukkaa.
Koulutus tulee tulevaisuudessa muutenkin näyttelemään isoa roolia yhteiskunnassamme, kuten myös tutkimus- ja kehitystyö. Jotta me voimme olla maailman parhaita vihreän siirtymän osalta, pitää olla osaamista ja tutkittua tietoa. Miksi vihreä siirtymä on niin tärkeää? Yritykset ajavat jo itse teollisuutta todella vahvasti ekologisempaan suuntaan. Merkittävimmät sijoittajat maailmalla vaativat yrityksiltä vihreää suunnitelmaa, jotta laittavat rahaa liikkeelle. Niin sanottu vihreä teollisuus olisi Suomelle loistava vientituote, ns. uusi Nokia, joka saisi talouden nousuun. Suomesta löytyy nyt jo todella kovaa osaamista asiaan, tätä mahdollisuutta ei saa hukata.
Marinin johtama hallitus sai todella paljon kritiikkiä osakseen. Kritiikkiä on vaikea sulattaa, kun otetaan huomioon kaikki poikkeusolot. Suomi selvisi koronasta EU:n mittakaavassa paremmin kuin hyvin. Tämän ovat myös useat tutkijat todenneet. Eli talous ei kyykännyt, vaikka jotkut tahot niin väittivät. Vasemmistovetoinen hallitus myös helpotti sekä työnantajien, että työntekijöiden tilannetta, kun pandemia aiheutti työttömyyttä. Yritykset pystyivät lomauttamaan poikkeuksellisen nopealla aikataululla ja työntekijöille ei määrätty omavastuuaikaa työttömyyskorvauksen alkuajalle. Sota Ukrainassa on vielä oma lukunsa.
Viimeisen neljän vuoden aikana työllisyysaste kohosi ennätystasolle ja jopa yli hallituksen asettaman tavoitteen. Tämä tapahtui ilman leikkauspolitiikkaa. Tähän Sipilän hallitus ei pystynyt leikkaamalla. Hallituksen toimesta osatyökykyisille perustettiin kanava, jonka kautta voivat työllistyä helpommin. Myös nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa parannettiin.
Oppivelvollisuutta laajennettiin 18 ikävuoteen asti ja toisen asteen opinnoista tehtiin maksuttomia. Tämä uudistus on merkittävimpiä koulutuspäätöksiä Suomessa sitten peruskoulujärjestelmän luomisen. Asia oli Vasemmistoliiton tavoiteohjelmassa ja puolueelle varsin tärkeä.
Isoimpana muutoksena vasemmistohallitus toteutti kauan kaivatun sote-uudistuksen, jonka käytännön toiminnassa on luonnollisesti vielä paljon tekemistä. Näin iso uudistus vaatii aikaa, jotta kaikki palvelut saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Näen tässä todella paljon mahdollisuuksia parempaan, edellyttäen että uusi hallitus turvaa riittävän rahoituksen alueille.
Tässä oli vain muutamia asioita, joita hallitus sai aikaan poikkeusolojen keskellä. En väittäisi, että meni kovin huonosti. Voimme edelleen sanoa, että elämme hyvinvointivaltiossa.
Nyt katsotaan, mihin kuntoon Suomi menee leikkauspolitiikalla. En ennusta valoisaa tulevaisuutta. Useiden tutkijoidenkin mielestä 6 miljardin leikkaukset saattavat ajaa valtiontalouden laskusuuntaan.
Ammattiyhdistysliike tulee joka tapauksessa pitämään huolta työväestöstä ja erityisesti jäsenistään. Aika näyttää minkälaisia toimenpiteitä joudumme tekemään, mutta ay-kone on kunnossa ja valmistautuminen on käynnissä.
Hyvää vappua kaikille, ei harvoille!
Antti Maijala, Akaan Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kuva: Jukka Saari